Anu Partasen lainavinkit
Kirjailija ja toimittaja Anu Partanen kirjoitti amerikkalaiselle yleisölle kirjan suomalaisesta ja pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta ja on siitä lähtien saanut kiertää Yhdysvaltoja kertomassa siitä, miksi järjestelmämme tuottaa stressittömämpiä ihmisiä. Helmet.fi:n juttua varten Partanen valitsi luettavaa suomalaisille, jotka haluavat ymmärtää paremmin amerikkalaista yhteiskuntaa.
- Anu Partanen, toimittaja ja kirjailija
- Ajankohtaista: Tietokirja The Nordic Theory of Everything – In Search of a Better Life (myös e-kirjana) julkaistiin kesällä 2016. Sen suomennos ilmestyy 18.1. 2017 nimellä Pohjoinen teoria kaikesta: parempaa elämää etsimässä. Kirjan ovat suomentaneet Sami Heino ja Anu Partanen.
- Suhteeni kirjastoon: ”Rakastan kirjastoja ja vietin koko lapsuuteni kirjastossa. Ne ovat minulle kuin karkkikauppa, jonka hyllystä voi ottaa mitä vain. Jo nuorena keräsin kirjastosta esimerkiksi Salman Rushdien teoksia, joita en sitten kuitenkaan lukenut. Isäni huomautti, että se ei ole ehkä iälleni sopivaa kirjallisuutta. Usein täällä Yhdysvalloissa postitoimistot, virastot ja muut vastaavat tilat vaikuttavat vähän sotkuisilta ja sekavilta ihmiselle, joka on tottunut siihen, että Suomessa julkiset tilat ovat valoisia ja siistejä. Käytän itse Brooklynin kirjastoa, ja se toimii hyvin ja sillä on aktiivista toimintaa. Olen itsekin puhunut Yhdysvalloissa kirjastoissa ja saanut monilta kirjastonhoitajilta pyyntöjä tulla kertomaan kirjastani.”
Anu Partanen on suomalais-amerikkalainen toimittaja ja tietokirjailija, joka on asunut pysyvästi New Yorkissa vuodesta 2008. Kesällä 2016 julkaistiin Partasen kirja Nordic theory of everything, tietokirja pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta ja sen eroista amerikkalaiseen järjestelmään. Kirjassa limittyvät Partasen omat kokemukset amerikkalaisen byrokratian pauloissa sekä asiantuntijoiden haastattelut. Partanen on haastatellut lukuisia koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaaliturvan ja yrittämisen asiantuntijoita Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Partanen kuvailee kirjassa muuttoaan Yhdysvaltoihin eräänlaisena aikamatkana menneisyyteen mutta suhtautuu itseironisesti myös omiin selviytymisstrategioihinsa tuoreena amerikkalaisena. Paikallisen valtionhallinnon kanssa painiminen ei ole säästänyt häntäkään kyyneleiltä.
– Yritin kirjoittaessani miettiä, mitä ajattelisin, jos Suomeen tullut maahanmuuttaja arvioisi suomalaista systeemiä. Oman kirjani olen kirjoittanut siitä näkökulmasta, että olen nyt itsekin Yhdysvaltain kansalainen ja minulla on empatiaa amerikkalaisia kohtaan, eli samassa veneessä ollaan.
Partanen kertoo, että hänen suhtautumisensa Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan muuttui viimeistään kirjaa kirjoittaessa mutta jo Suomesta pois muuttaessa.
– Monien ulkomaille muuttavien suhde Suomeen muuttuu viha-rakkaussuhteeksi. Toisaalta huonot puolet näkee selkeämmin kuin ennen, mutta suurimmalle osalle myös valkenee, miten hyvin pohjoismainen systeemi toimii ja auttaa elämään rauhallisempaa, stressittömämpää ja inhimillisempää elämää.
Pohjoinen teoria kaikesta -kirjan teesi on, että pohjoinen yhteiskuntamalli luo asukkaille henkistä hyvinvointia. Se tekee ihmisistä riippumattomia suhteessa muihin perheenjäseniin tai vaikkapa työnantajaan, ja sitä kautta ihmissuhteet perustuvat pääosin vapaaehtoisuuteen ja rakkauteen eivätkä taloudelliseen riippuvuuteen. Pohjoismainen malli tuottaa parhaimmillaan itsenäisiä kansalaisia ja antaa asukkailleen tilaa toteuttaa omia unelmiaan vapaana jatkuvasta huolesta oman perustoimeentulon ja terveyden suhteen.
– Suomalainen harmittelee, miksei meillä myydä viiniä ruokakaupassa, säännellään vain, mutta kun alkaa ulkomailla vaikkapa hakea passia tai ajokorttia tai järjestää päivähoitoa, huomaa ajattelevansa, että Suomessa ei todellakaan ole byrokratiaa. Kaikissa Pohjoismaissa on järjestetty elämälle tärkeät perusasiat hyvin.
Pohjoismainen malli on kaikkien etu
Partanen lähestyi kirjassaan teemoja tietoisesti amerikkalaisille tärkeiden arvojen, vapauden, mahdollisuuksien tasa-arvon ja itsenäisyyden kautta.
– Suomessa en ajatellut palveluita näin ylevien käsitteiden kautta. Suomalaiset keskittyvät käytännön asioihin, vaikkapa siihen, montako tuntia päivähoitoa saa. Amerikkalaiset taas puhuvat aina vapaudesta, mutta käytännön toteutus ontuu.
Vaikka suomalaisessakin systeemissä on paljon korjattavaa, osa Partasen kirjan tarinoista herättää tarpeellisen muistutuksen siitä, miten turvatonta, kallista ja turhauttavaa elämä toisenlaisessa järjestelmässä voisi olla: äkillinen sairastuminen voi johtaa kymmenien tai satojen tuhansien dollareiden velkavankeuteen ja henkilökohtaiseen konkurssiin.
– Suomalaisessa keskustelussa ei aina nähdä sitä, että pohjoismainen malli on koko kansakunnan etu. Toki Suomessa työnantajakulut ovat suuret ja työntekijän palkkaaminen on työnantajalle iso investointi, mutta yrittäjäkin saa paljon suomalaisessa systeemissä valmiiksi, esimerkiksi terveydenhuollon ja koulutuksen. Pelkästään verotoimistossa asioiminen on Yhdysvalloissa niin monimutkaista, että tavalliset ihmiset maksavat tilitoimistoille, jotka hoitavat verotuksen, tai ostavat tarkoitusta varten tietokoneohjelmia. Nämä ovat iso bisnes Amerikassa.
Suomessa tehdään lyhyempiä työpäiviä ja nautitaan pidemmistä vuosilomista ja vanhempainvapaista kuin Yhdysvalloissa. Yhteisövero on pienempi kuin Yhdysvalloissa, eikä työntekijän tarvitse sitoutua työnantajaansa vain sen takia, että saisi sairausvakuutuksen perheelleen. Tekeekö kaikki tämä suomalaisesta laiskan ja tyytymättömän?
– Ei tee. Kaiken edistyksen tähtäin on, että voisimme tehdä vähemmän töitä ja elää ihmisarvoista elämää, eihän työtuntien määrä ole tehokkuuden tai paremmuuden mittari. Välillä tosin tuntuu, että suomalaiset eivät ole yhtä oma-aloitteisia ja reippaita tarttumaan asioihin kuin amerikkalaiset. Amerikkalaisissa on ihailtavaa heidän vastuunkantonsa: jos jokin asia on pielessä, he ajattelevat, että täytyy itse tehdä jotain eikä vain odottaa, että joku tekee sen heidän puolestaan.
Epäluuloa valtiota kohtaan
Yhdysvalloissa epäluulo valtiota kohtaan ja varsinkin pelko valtion puuttumisesta yksilön asioihin on tavallista. Partasen mukaan amerikkalaiset itsekin väittelevät siitä, mikä tähän pelkoon on johtanut. Yksi syy on maan perustamisen historiassa, mutta varsinainen muutos asenteissa on tapahtunut lähivuosikymmenien aikana.
– Suuri osa Yhdysvaltojen väestöstä on paennut diktaattorien ja uskonsotien sortoa, ja varmasti siksi on tärkeää elää yhteiskunnassa, jossa valtio ei määräile. Siitä huolimatta esimerkiksi 1920-luvun pörssiromahduksen jälkeen rakennettiin paljon sosiaalisia ohjelmia, eläkkeitä, julkista terveydenhuoltoa ja rakennushankkeita. Vielä Nixonin aikaan asti amerikkalaiset uskoivat vahvasti, että valtio ja julkiset palvelut voivat auttaa kansalaisia. Kuluneiden 30 vuoden aikana käynnissä on ollut ideologinen mustamaalaus: republikaanit ovat maalanneet kuvaa, että valtio on vihollinen – tai tehoton ja huono – ja se viesti on mennyt läpi. Lisäksi asiaan liittyy rasismia ja rotukysymyksiä: monet amerikkalaiset hyväksyivät erilaiset valtiolliset ohjelmat niin kauan kuin ne auttoivat valkoisia. Näistä teemoista puhutaan etenkin American Amnesia -kirjassa.
Kriittiset äänet Yhdysvalloissa puhuvat Suomesta ja muita Pohjoismaista holhousyhteiskuntina. Partasen mukaan yllättävän moni pitää Pohjoismaita myös kommunistisina tai vähintään sosialistisina valtioina. Presidentinvaalikampanjan aikana USA:ssa sosialismi-termi sai jopa myönteisiä mielleyhtymiä.
– Esimerkiksi VR edustaa amerikkalaisten mielestä sosialismia. Osittain kyse on sanojen merkityksistä – amerikkalaiset puhuvat sosialismista siinä missä me sosiaalidemokratiasta. Bernie Sandersin presidentinvaalikampanja muutti hieman asenteita, sillä monet nuoret kutsuivat ylpeästi itseään sosialisteiksi. En itse innostunut sanan käytöstä, mutta ymmärrän, miksi sana otettiin omaksi.
– Amerikassa ajatellaan, että julkiset palvelut kuuluvat vain köyhille ja että pohjoismaisessa mallissa jotkut joutuvat luopumaan jostakin muiden hyväksi, mutta eihän Pohjoismaissa kukaan maksa hyvää hyvyyttään toisen terveydenhuoltoa vaan omaansa. Suomessakin on keskusteltu, miksi lapsilisiä annetaan rikkaille. Se, että jokainen saa samat edut, antaa viestin oikeudenmukaisuudesta. Amerikassa keskiluokka ei tällaisia palveluita juuri saa, ja monet ovat siksi katkeria.
Ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä on puolin ja toisin. Partanen muistuttaa, että vaikka tuntisi amerikkalaisen tai olisi käynyt maassa, ei välttämättä tiedä Yhdysvalloista vielä mitään: eri puolilla maata ja eri ammattia harjoittavana sama yhteiskunta näyttää erilaiselta.
– Ulkopuolisen on vaikea ymmärtää, miten iso ja monimutkainen maa tämä on pelkästään hallinnon järjestämisessä osavaltioiden ja valtion välillä.
Trumpin kannatus ei yllättänyt
Pohjoinen teoria kaikesta -kirjan sisältö ei olisi muuttunut, vaikka se olisi julkaistu Donald Trumpin valinnan jälkeen, eikä Partanen ollut edes kovin yllättynyt vaalien kulusta.
– Koko kirjan pointti on, että amerikkalaiset ovat ahdistuneita nykytilanteesta, mutta se yllätti, että Trump loukkasi niin monia amerikkalaisille arvokkaita asioita ja silti onnistui kampanjassaan.
Partanen on optimistinen ja uskoo, että suomalainen hyvinvointivaltio säilyy tulevaisuudessakin.
– Maailman mittakaavassa suomalaisilla on erinomaiset lähtökohdat rakentaa hyvinvointivaltiota jatkossakin: ihmiset ovat koulutettuja, yhteiskunta ja infrastruktuuri toimivat ja maassa on rauhallista. En ole muutosvastarintainen, mutta toivon, että Suomessa ollaan tarkkana, mihin suuntaan järjestelmää muutetaan. Ratkaisuilla voi olla monenlaisia seurauksia. Yhdysvalloissa näkee, miten vaikea asia esimerkiksi valinnanvapaus terveydenhuollossa käytännössä on.
Anu Partasen kirjavinkit: kirjoja Amerikasta
Pyysimme Anu Partasta suosittelemaan kirjoja ihmiselle, joka haluaa ymmärtää paremmin Yhdysvaltoja maana. Partanen poimi suosikkinsa kauno- ja tietokirjallisuudesta. Kaikkia listalla olevia teoksia ei ole suomennettu, ja osa kirjoista on saatavilla Suomeen vain verkkokauppojen kautta.
– Yhdysvalloissa julkaistaan paljon huolellisesti tehtyä, journalistista ja yhteiskunnallista niin sanottua nonfiktio-tietokirjallisuutta, jonkalaista Suomessa ei kovin paljon tehdä. Perinne on erilainen ja markkinan koko vaikuttaa. Valtavasti tutkimus-, ajattelu- ja kirjoitustyötä vaativan nonfiktion tekeminen vie aikaa ja tulee kalliiksi, ja Suomessa sellaisia projekteja on vaikea rahoittaa. Mutta Yhdysvalloissa laji tuottaa aivan huikean paljon täysin todellisuuteen ja faktoihin perustuvia, hyvin kirjoitettuja teoksia, jotka auttavat ymmärtämään vieraita maailmoja tai tarjoavat uusia tulkintoja tutuistakin tapahtumista. Tämän listan nonfiktio-teokset ovat auttaneet minua ymmärtämään Yhdysvaltoja paremmin oman välittömän kokemuspiirini ulkopuolella – Yhdysvaltojen koon ja moninaisuuden vuoksi maan kehityskulut ovat harvoin yksinkertaisia tai ihan vain omien kokemusten kautta ymmärrettävissä. Samalla monet niistä ovat olleet hienoja lukuelämyksiä ja antaneet paljon mietittävää.
Teoksen nimessä olevasta linkistä voit varata kirjan Helmet-haussa. Linkit aukeavat toiseen sivustoon.
Fiktio:
Chimamanda Ngozi Adichie: Kotiinpalaajat (alkuteos Americanah)
Jonathan Franzen: Muutoksia (alkuteos The Corrections)
F. Scott Fitzgerald: Kultahattu (alkuteos The Great Gatsby)
Cormac McCarthy: Menetetty maa (alkuteos No Country for Old Men)
Toni Morrison: Armolahja (alkuteos A Mercy)
Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen (alkuteos To Kill a Mockingbird)
Ayn Rand: Atlas Shrugged
Colson Whitehead: The Underground Railroad
Nonfiktio:
Ta-Nehisi Coates: Between the World and Me
Matthew Desmond: Evicted: Poverty and Profit in the American City
Thomas Frank: What’s the Matter with Kansas: How Conservatives Won the Heart of America
Jacob S. Hacker & Paul Pierson: American Amnesia: How the War on Government Led Us to Forget What Made America Prosper (e-kirja)
Arlie Russell Hochschild: Strangers in Their Own Land: Anger and Mourning on the American Right (e-kirja)
Nancy Isenberg: White Trash: The 400-Year Untold History of Class in America (e-kirja)
Jon Krakauer: Missoula: Rape and the Justice System in a College Town
Jon Krakauer: Under the Banner of Heaven: A Story of Violent Faith (e-kirja)
Adrian Nicole LeBlanc: Vapauden vangit: kotipaikka: Bronx (alkuteos Random Family: Love, Drugs, Trouble, and Coming of Age in the Bronx, e-kirja)
Michael Pollan: Omnivore’s Dilemma: A Natural History of Four Meals
Eric Schlosser: Pikaruokakansa (alkuteos Fast Food Nation: The Dark Side of the All-American Meal)
Alexis de Tocqueville: Demokratia Amerikassa (alkuteos De la démocratie en Amérique, englanninkielinen laitos Democracy in America)
J.D. Vance: Hillbilly Elegy: A Memoir of a Family and Culture in Crisis
Teksti: Iina Soininen
Kuva: Kristiina Wilson ja Tammi