Kaksi viikkoa Pointin harjoittelijana
Viimeiset kaksi viikkoa Pointin kirjastossa ovat olleet mielenkiintoisia. En miettinyt oikein, mitä pääsisin tekemään, sillä ajattelin, että, aikani kuluisi leppoisasti siitä huolimatta. Ja niinhän se menikin.
Työpäiväni kuluivat nopeasti mielenkiintoisten työtehtävieni parissa. Minulle oltiin ystävällisiä ja sain todella tietää, minkälaista on olla töissä kirjastossa. Missään vaiheessa en tuntenut olevani vain riesa, vaikka ennen tänne tuloa pahoin pelkäsin.
Sain muun muassa tarroittaa väärin merkattuja kirjoja takahuoneessa, joka itseasiassa oli mielestäni mukavaa, uskokaa tai älä. Sain työkseni käydä järjestämässä päivittäin nuortenkirjaosastoa, joka oli tietenkin rattoisaa, sillä bongasin samalla muutaman hyvän kirjan, jotka sain luettua vapaa-ajallani.
Pääsin vihdoin jonkinlaiseen ymmärryksen hyllyjen järjestyksestä ja kuinka ne hyllytetään. Muistini ei valitettavasti ole kaikista parhain, joten minulta ei kannata kuukauden päästä tulla kysymään, mistä löytää Jane Austenin elämänkerran. Viimeisellä viikolla sain alkaa työstää minun ikiomaa kirjanäyttelyä! Olin tästä hyvin innoissani ja niska hiessä kirjoitin ylös kaikki kirjat, jotka joskus saivat tajuntani räjähtämään.
Parasta koko kokemuksessa oli mahdollisesti se, kuinka sain kokea työpäivän jälkeisen väsymyksen! Koulussa on rankkaa tietenkin, mutta en olisi uskonut, että näin leppoisan ja mukavan työn teon jälkeen raahautuisin puoliksi nukkuen kotiin päiväunille. Nämä viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet oletetusti miellyttävimmät, mutta antisosiaalisimmat viikot, jotka olen kokenut. En ole katunut hetkeäkään, että päätin hakea Pointin kirjastoon työharjoitteluun ja olen saanut, mitä hauskimmat työkokemukset!
Tettiläinen Aino
Kuva: Taru Liikanen