Hyvinvointi: se on mahdollista!
Suomessa asuvia venäjänkielisiä huolestuttaa monet perheen arkielämää koskevat kysymykset. Voiko lapseni mennä suomenkieliseen päiväkotiin, jos hänen äidinkielensä on venäjä? Murrosikäiseni aikuistuu kovaa vauhtia enkä minä tiedä, miten hänen kanssaan pitäisi puhua sukupuolten välisistä suhteista? Lapseni taistelevat keskenään minun huomiostani, miten minun tulisi suhtautua? Olemme eroamassa mieheni kanssa, mitä minun pitää tehdä? En millään löydä työtä… en pysty ikinä oppimaan tätä kieltä... miten kaikki ylipäätään toimii tässä maassa? Erilaisten kysymysten määrä on valtava. Ihmiset kysyvät neuvoa Suomessa asuvan venäjänkielisen väestön foorumeilla käsittämättä, että on toinenkin keino saada apua.
Elizaveta Tilli, "Hyvinvointia venäjänkielisille väestölle" - projektin koordinaattori : Ongelman oikeaoppisessa ratkaisussa auttavat tarpeelliset asiantuntijat. Jos meillä on hammas kipeä, menemme hammaslääkäriin, mutta on mieltä painaa jokin tai jos on ongelmia sosiaalisella alueella, me emme aina tiedä, mihin tai kenen puoleen kääntyä apua hakemaan."
Tänä vuonna Venäjänkielinen kirjasto yhdessä Suomen mielenterveysseuran kanssa teki projektin "Hyvinvointi". Sen puitteissa järjestettiin useita tapaamisia korkeasti koulutettujen psykologian, opetuksen, sosiaalityön, lastensuojelun ja perheneuvolan aloilla työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Osallistujat saivat paitsi kuunnella luentoja itselleen tärkeistä aiheista, he saivat tietoa, minkälaisia sosiaalipalveluja, mm. maksuttomia, pääkaupunkiseutukuntien asukkaille on tarjolla. Luentojen jälkeen halukkailla oli mahdollisuus kysyä neuvoa luennoitsijoilta heitä askarruttavissa kysymyksissä. Tapaamisiin ja konsultaatioon osallistuminen oli maksutonta.
"Hyvinvointi"-projekti sisälsi väestölle ajankohtaisia aiheita. Sen huomasi siitä, että tapaamisissa kävi yli 100 hyvin eri-ikäistä henkilöä. Positiivisena yllätyksenä oli nuorison toistuva osallistuminen. Nuoret eivät ainoastaan kuunnelleet luentoja, vaan osallistuivat myös keskusteluihin. Tärkeää on sekin, että auditoriossa ei ollut edustettuina pelkästään naiset. Äitien lisäksi myös isät esittivät aktiivisesti kysymyksiä ja pyysivät, että tapaamisia asiantuntijoiden kanssa jatkettaisiin.
"Hyvinvointia" vaadittiin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Jopa Turusta ja Tampereelta tuli ihmisiä kuuntelemaan eksperttejä. Projekti tarjosi ihmisille mahdollisuuden ottaa aktiivisesti kantaa: antaa palautetta kirjastojen johdolle tapaamisista ja kertoa tarpeistaan projektin tulevien tapahtumien suhteen. Sen ymmärtäminen, että saa oman äänensä kuuluviin ja että voi vaikuttaa johonkin, on myös tärkeä hyvin voinnin ja "Hyvinvoinnin" luomisessa. Projektin koordinaattorina kirjaston puolesta oli Natalia Essina, Helsingin kaupungin kirjastotyöntekijä. Hän organisoi luennot ja työpajat, otti vastaan osallistujien palautteita ja analysoi niitä.
Projektin tarkoituksena oli auttaa maan venäjänkielisiä asukkaita paremmin integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Asiantuntijat, jotka johtivat tapaamisia, toimivat itse kannustavina esimerkkeinä onnistuneesta integroitumisesta. Tapaamisia johti sosionomi ja Montessori-pedagogi Elizaveta Tilli; psykologi ja Vantaan kaupungin perhetyöntekijä Tanja Poutanen; seksuaaliterapeutti Natalia Rautavuori; sosionomi, taideterapeutti, Vantaan kaupungin ennaltaehkäisevän lastensuojelun perhetyöntekijä Anna Kervinen; Monika-Naiset -liiton kriisityöntekijä Nadja Anttonen; lasten "Debyt"- teatteristudion johtaja Tatjana Bodjansky; kognitiivisen psykologian psykoterapeutti ja training-asiantuntija Anatasia Kozlovski. Projektin logo on luonut graafinen suunnittelija Natalia Sergeeva.
Elizaveta Tilli: " Jokaiselta asiantuntijalta on vaatinut kovaa työtä vahvistaa oma diplominsa tai uudelleen kouluttautua ja tehdä kaikki se jokseenkin vaikealla kielellä, joka on pitänyt opetella, ja lisäksi hankkia työkokemusta. Olemme omien maanmiestemme esimerkeillä osoittaneet, että se on mahdollista. Meillä Suomessa asuvilla venäjänkielisillä on omia eri alojen asiantuntijoita, joilla on paikallinen koulutus, paikallinen ammattitaito ja paikalliset luvat. Heidän puoleensa voi ja pitää kääntyä. He antavat teille neuvoja Suomessa työskentelyn erityispiirteitten tuntemuksella, mutta meidän omalla äidinkielellä."
Hyvinvointi- projektista ja ohjelmasta
Teksti: Elena Belle
Kuva: Elisaveta Tilli