Sonja tuli Iisalmesta tutustumaan Oodiin
Keskustakirjasto Oodin avautumista on odotettu pitkään, eikä pelkästään Helsingissä. Iisalmelainen Sonja Kangasniemi on seurannut Oodin vaiheita siitä asti, kun sen rakentamisesta tehtiin päätös.
Iisalmelainen, 12-vuotias Sonja Kangasniemi on suuri kirjastojen ystävä, ja hän vierailee kotiseudullaan kirjastossa useita kertoja viikossa. Iisalmen kaupunginkirjastoon täytyy pyytää kuljetusapua aikuisilta, mutta kirjastoauto pysähtyy melkein kodin oven edessä ja koulussakin on pieni kirjasto.
Joulukuisena päivänä edessä on kuitenkin vierailu uutuuttaan hohtavaan Helsingin keskustakirjastoon. Sonjalle oli selvää, että myös Oodissa täytyy päästä käymään. Retkeä on suunniteltu jo kesästä lähtien. Sonjan mummu Johanna Jääskeläinen asuu Helsingissä, ja hän on näyttänyt Sonjalle keskustakirjaston paikan jo ennen kuin työmaalla oli mitään merkkejä rakennuksesta.
Nyt talo on avattu kaikkien käyttöön ja Sonja pääsee mummunsa kanssa vihdoin katsomaan omin silmin, miltä komea keskustakirjasto näyttää. Rakennuksen valtava koko ja kerrosten erilaiset tunnelmat herättävät ihmetystä. Alakerrassa katsotaan lasin läpi, kuinka palautetut kirjat lähtevät liukuhihnalla kohti kuljetusrobotteja. Musiikkistudiot saavat Sonjan ajattelemaan isosisko Elinaa, joka soittaa viulua ja voisi tulla äänittämään Oodiin oman levyn. Suosikkipaikka on kuitenkin kolmannen kerroksen Kirjataivas.
Kuvassa Sonja Kangasniemi keskustakirjasto Oodin Kirjataivaassa.
Sonja paljastuu todelliseksi lukutoukaksi, joka on suorittanut useita lukudiplomeja koulussa ja kirjastossa. Oman kirjastokortin Sonja on saanut niin nuorena, ettei enää muista kortitonta aikaa. Viimeksi hän on lukenut Julian Claryn Me ponnekkaat -kirjan, joka kertoo ihmisiksi naamioituneista hyeenoista. Myös tietokirjat etenkin dinosauruksista ovat mieleisiä.
Oodista lähtee lainaan kaksi kirjaa: dinosaurus-ensyklopedia ja Rick Riordanin Labyrinttitaistelu, jonka Sonja arveli saavansa luettua ennen kotimatkalle lähtöä.
Sonjan lempikirjailijaksi paljastuu kuitenkin kotimainen kertoja.
– Suosikkini on Jyri Paretskoi. Hän asuu Iisalmessa ja opettaa isosiskolleni äidinkieltä. Paras kirja on Shell’s Angles, jonka luimme koulussa. Siitä asti olen tykännyt kaikista hänen kirjoistaan.
Sonja on käynyt tarkistamassa, että myös Paretskoin kirjat löytyvät Oodin hyllystä.
Aikuisena Sonja haluaa itsekin ryhtyä opettajaksi. Hän on itse saanut turvallisen lähdön kouluelämään pienessä kyläkoulussaan ja haluaa tarjota saman kokemuksen myös muille lapsille.
Johanna Jääskeläinen kertoo, että Sonjan Helsingin-reissuihin kuuluu aina käynti jossakin kirjastossa. Oodi tulee olemaan vierailukohde monella seuraavalla mummolamatkalla.
Jääskeläinen kiteyttää kirjastokierroksen jälkeen näkemyksensä:
– Suomalainen kirjasto on tasa-arvoinen paikka, sinne ei ole pääsymaksua eikä pukeutumisvaatimuksia.
Teksti: Iina Soininen
Kuvat: Daniel Leiviskä