Entressessä käydään lavatansseissa
Entressen Jukeboksissa suurta suosiota saanut, säännöllinen Lavatanssit-tapahtuma on tarjonnut jo jonkin aikaa aktiviteettia varttuneemmalle väelle. Haastattelimme tanssien ohjaajia Reijo ja Eija Karikiveä.
1. Kertokaapa hieman taustoistanne. Mikä vei tanssin pyörteisiin, kauanko on tanssittu ja mitä saavutuksia on saavutettu?
Aloitimme tämän yhteisen harrastuksen vuonna 2003, siis nyt on takana 12 vuotta tanssin taikaa. Olemme uusiopari, eikä kumpikaan meistä tanssinut edellisissä liitoissaan. Totesimme, että olisi mukava oppia yhdessä tanssimaan, ja liikunnallisina ihmisinä tanssi tuntui sopivalta vaihtoehdolta. Espoon työväenopiston paritanssikurssi oli ensimmäinen portti, jonka avasimme tanssin maailmaan ja siitä noin puolen vuoden kuluttua näimme espoolaisen tanssiurheiluseura Habanera ry:n ilmoituksen paritanssin alkeiskurssin aloittamisesta. Menimme varsin epäilevinä tutustumaan heidän esittelytilaisuuteensa. Siitä se kipinä sitten syttyi kunnolla – varsin nopeasti kurssin vetäjät houkuttivat meidät suorittamaan niin sanotun F-katselmuksen, jonka läpäisy on edellytyksenä päästä aloittamaan kilpaileminen.
Tanssiurheilun tasoluokat ovat E, D, C ja B-A, ja E-luokasta aloitetaan. Kilpailemisen aloitimme vuonna 2006. Kilpailijat nousevat seuraavaan taitoluokkaan kerättyään 50 nousupistettä. Kilpailusäännöistä saa parhaiten tietoa Suomen Tanssiurheiluliiton kotisivuilta, www.tanssiurheilu.fi.
Me kilpailemme kymppitansseissa, joihin kuuluu viisi latinaistanssia ja viisi vakiotanssia. Kilpailuikäsarjamme on seniori 4 ja taitoluokkamme C. Saavutuksista ehdottomasti tärkeimpiä ovat itsensä voittaminen sekä kunnon ylläpitäminen, ja toki myös menestystä on tullut. Nykyiseen palkintokaappiimme ei juuri enää mahdu pokaaleita!
2. Olen saanut kuvan, että tanssitte kilpatansseissa. Kertoisitteko tästä? Esimerkiksi onko tullut voittoja, minkälaiset valmistelut ovat ennen kisoja yms.
Kuten edellä todettiin, parhaimman kuvan tanssiurheilusta saa tutustumalla Suomen Tanssiurheiluliiton kotisivuihin ja nyt myös 10tanssi.fi-sivustoon.
Valmistautuminen kilpailuihin vaatii jatkuvaa harjoittelua 4–5 kertaa viikossa, yksityistuntien ottamista pari kertaa kuukaudessa sekä vakio- että latinalaistanssien valmentajilta sekä myös säännöllistä opastettua ryhmävoimistelua. Kun nuo mainitut asiat ovat kunnossa, itse kilpailuihin valmistautumiseen tarvitaan enää keskittymistä ja kunnollista lämmittelyä kilpailupaikalla ennen lattialle menoa.
3. Mikä sai tulemaan Entressen kirjaston Jukeboksiin?
Paitsi kilpatanssia harrastamme myös paritanssia Espoon Tanssinystävät ry:ssä, jossa olemme aktiivisesti mukana paitsi opettamassa, niin myös itse oppimassa. Mielestämme niin sanottu lavatanssi ja kilpatanssi ovat saman mitalin kaksi eri puolta, eivätkä ne mitenkään sulje toisiaan pois. Perustekniikat ovat molemmissa lajeissa samat – lavatanssissa toimitaan omalla mukavuusalueella, kilpatanssissa ollaan usein siellä epämukavuusalueella. Ja hyvä lavatanssija hallitsee noin 15 eri tanssia, kilpatanssija vain ne kymmenen! Perustekniikoiden oppiminen tekee kaikesta tanssimisesta helpompaa ja nautittavampaa.
Entressen kirjasto järjesti muistaakseni pari vuotta sitten koeluontoiset päivätanssit Jukeboksissa. Kävimme siellä tutustumassa, ja se johti pieneen keskusteluun mahdollisesta tanssinopetuksesta joka toinen tiistai. Siitä se lähti. Aluksihan tanssinopetusta piti olla kerran kuukaudessa joka kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta yleisön pyynnöstä opetuskertoja lisättiin kaksi kertaa kuussa tapahtuviksi.
4. Mikä on parasta tanssiopetuksessa?
Kyllä se on ehdottomasti se oppimisen ilo, joka näkyy jokaisessa opetukseen osallistujassa.
5. Tanssissahan yhdistyy rytmi, musiikki ja liikunta. Eli monipuolinen liikuntamuoto. Pitääkö tanssi hyvän kunnon yllä ja kropan timminä?
Tuossa kysymyksessäsi on jo vastaus – siis totta kai! Varsinkin meille "hieman kauemmin eläneille ihmisille" liikunta muodossa tai toisessa on tärkeää, ja paritanssi on tutkitusti yksi parhaista tavoista ylläpitää kuntoaan.
6. Vapaa sana.
Jokainen osaa tanssia – ei ole oikeaa tai väärä tapaa. Loppujen lopuksi tanssihan on vain kävelyä musiikin tahtiin, ja se on rajaton riemu!
Teksti: Marko Heikura