Kulttuuria monella kielellä
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on lisännyt tarvetta kotouttamispalveluille. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat vastanneet haasteeseen esittelemällä Suomen kirjastopalveluja vastaanottokeskusten asukkaille.
Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että turvapaikanhakijat voivat saada kirjastokortin Suomessa. Henkilöllisyystodistukseksi riittää vastaanottokeskuksen asukaskortti, ja vastaanottokeskus toimii myös osoitteena mahdollisille lainojen umpeutumis- ja saapumisilmoituksille.
Helsingin kaupunginkirjasto järjestää kirjastoesittelyjä pääkaupunkiseudun turvapaikanhakijoille. Myös Punaisen ristin vapaaehtoiset osallistuvat toimintaan. Esittelyistä vastaa tällä hetkellä kukin vastaanottokeskusta lähinnä sijaitseva kirjasto. Monir-ryhmä on aiemmin järjestänyt kirjaston esittelytilaisuuksia vastaanottokeskusten asiakkaille.
Lokakuun lopulla Rikhardinkadun kirjastoon saapui ryhmä albanialaisia turvapaikanhakijoita. Oppaina toimivat erikoiskirjastovirkailija Nahla Hewidy ja erikoiskirjastonhoitaja Ulla Leinikka. Tiranasta kotoisin oleva Diamant toimi tulkkina muille albanialaisille.
– Tämä turvapaikanhakijaryhmä on toinen, joka vierailee tämän syksyn aikana. Kielikouluryhmiä on sen sijaan ollut useampia tänä syksynä, kertoo Ulla Leinikka Rikhardinkadun kirjastosta.
Rikhardinkadun kirjastoon on kerätty muun muassa arabian- ja farsinkielistä materiaalia. Esimerkiksi Peppi Pitkätossu löytyy lastenkirjojen joukosta ja tarjoaa näkökulmaa pohjoismaiseen kulttuuriin. Tämä materiaali tulee Pasilan Monikielisestä kirjastosta.
Lukukokemuksia kaikilla kielillä
Opetusministeriö tukee Monikielistä kirjastoa. Tuki mahdollistaa monikielisen materiaalin hankkimisen, tavallisien paperikirjojen oheen niin ääni- kuin e-kirjojakin, sekä musiikkia ja elokuvia. Monikielinen kirjasto on perustettu tukemaan vieraskielisen asiakaskunnan palvelemista ja auttamaan maahanmuuttajia löytämään kirjallisuutta myös omalla kielellään.
– Jos omassa lähikirjastossa ei ole aineistoa omalla kielellä, kannattaa pyytää henkilökuntaa tilamaan sitä Monikielisestä kirjastosta Pasilasta, sanoo Riitta Hämäläinen.
Mutta mitä hyötyä on siitä, että turvapaikanhakijat pääsevät kirjastoon? Ulla Leinikalla on tyhjentävä vastaus.
– Yleisesti ottaen kirjastossa käyminen on paitsi hyödyllistä myös hauskaa, sillä onhan kirjasto kaikille avoin paikka, jonne voi tulla tiedonhaun lisäksi vaikkapa ihan vain viettämään aikaa. Kirjastoon voi tulla viihtymään myös perheenä, lasten kanssa: esimerkiksi meillä Rikhardinkadun kirjastossa on todella viihtyisä lastenosasto, jossa voi oleskella, katsella ja lueskella kirjoja sekä vaikkapa leikkiä muumitalolla. Lapsille on monissa kirjastoissa myös pelikoneita tai -tabletteja.
Aikuisasiakkaille Internetin, tietokoneiden ja muiden laitteiden, kuten skannereiden, käyttömahdollisuus on yksi hyödyllinen kirjastonkäytön ulottuvuus. Kirjaston oppimateriaalien avulla maahanmuuttajataustaisilla kirjaston käyttäjillä on mahdollisuus tutustua suomen kieleen. Lisäksi kirjaston materiaalien välityksellä on mahdollista seurata ja ylläpitää omaa kieltä ja kulttuuria. Kotoutumislaki ohjaa myös kirjaston palveluita.
Albania-Suomi
Rikhardinkadun vierailijoita kiinnosti erityisesti suomen kielen opiskelu. Vaikka hyllyssä ei ollutkaan esimerkiksi suomi-albania-sanakirjoja, niitä luvattiin tilata muista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Myös tietokoneen käyttömahdollisuus otettiin ilolla vastaan.
Diamantin isä, Nani, haluaisi oppia kielen nopeasti voidakseen harjoittaa ammattiaan täällä. Koulutukseltaan hän on lakimies, mutta Albaniassa hän piti kenkäkauppaa. Suomeen tulonsa syyksi hän kertoo perheongelmat.
Illan päätteeksi albanialaiset saivat itselleen kirjastokortit. Vaikka todennäköisyys sille, että kukaan heistä saisi turvapaikkaa Suomesta on pieni, ajatus ei tuntunut olevan kenelläkään päällimmäisenä. Ryhmä vaikutti innostuvan suomalaisesta kirjastokulttuurista.
Palveluja ympäri pääkaupunkiseutua
Ryhmäkäyntejä tehdään Helsingin lisäksi Espoon ja Vantaan kirjastoihin. Lisäksi suomen kieltä voi harjoitella kielikahviloissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Espoossa kirjastoauto vierailee säännöllisesti vastaanottokeskuksissa, ja kirjoja, leluja ja vaatteita on toimitettu vastaanottokeskuksiin Vantaalla ja Espoossa.
Tämä juttu on tuotettu yhteistyössä Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun journalismin linjan kanssa.
Teksti: Sampo Haarlaa
Kuvat: Artur Gajewski